Saksalainen urheiluauto

"Hyvin toimeentuleva saksalaisen urheiluauton omistaja ;)"

Siinä rivi, joka on saanut eniten huomiota ilmoituksessani. Huomiota ja kommentteja, yleensä piikikkäitä. Perin ärsyttävä rivi siis. Ehkä se oli tarkoitettukin herättämään huomiota, mutta ehdottoman positiivisessa mielessä kyllä. En todellakaan arvannut, minkä haloon tämä harmiton rivi aiheuttaisi. Ja vaikka olisin arvannutkin, niin pois en olisi kuitenkaan jättänyt. Ja kuten monet ovat ymmärtäneetkin, niin enemmän vitsiksihän tuo vaatimus on tarkoitettu kuin kirjaimellisesti otettavaksi. Jonkinlaista loppukevennystä hain, kuten hymiöitä ymmärtävät osaavat tulkita.

Hylkäänkö tarjokkaan, jos tämä "vaatimus" ei täyty? En. Usealla tapaamallani henkilöllä tämä kriteeri on täyttynyt, yhtä monella se on jäänyt täyttymättä.

Näin siis alunperin, mutta nyt kun olen tuota asiaa joutunut enemmän pohtimaan, niin kyllähän siinä myös jonkinlainen totuus piilee. Pinnalliselta kuulostava lause ei ehkä sittenkään ole niin pinnallinen kuin ensilukemalta saattaisi kuvitella. Harvemmin vaan kukaan päätyy näitä asioita syvällisemmin pohtimaan ja vielä harvemmalla valaistus tapahtuu samantien.

Auto kertoo jotain, korjaan, paljon omistajastaan (kuten mikä tahansa muukin tuotemerkki). Ihmiset ostavat brandeja; arvoja, statusta, eivätkä niinkään vain teknistä apuvälinettä. Tietysti myös näitä "mulle-kelpaa-ihan-mikä-vaan" -ihmisiä löytyy, mutta sekin kertoo heistä ja heidän arvomaailmastaan. Paljon. Se kertoo millaisia ihmisiä he ovat. Brandit edustavat ja korostavat tiettyjä arvoja. Jos minä arvostan saksalaista laatu- tai urheiluautoa (ja ennen kaikkea sitä kolmikirjaimista; mitä enemmän tehoja, sitä parempi ;)), niin kertoo se minun myös elämässä yleensä arvostavan niitä arvoja, joita kyseinen tuotemerkki edustaa. Joten, eikö loppujen lopuksi ole aivan järkevää määritellä hakukriteereihin esim. autotyyppi tai tuotemerkki, joka viime kädessä kertoo hyvinkin kattavasti ja suoraan omistajastaan ja hänen arvomaailmasta.

Eri osapuolien arvomaailmat osuvat yhteen tai sitten eivät osu. Ja elleivät osu, niin mielestäni vakavasti otettavan kumppanuuden voi siinä vaiheessa unohtaa. Tai sitten vähintäänkin toisen osapuolen tulee olla sopeutuvainen ja valmis ehkä merkittäviinkin kompromisseihin. Minusta siihen ei kuitenkaan ole. Jos vastapuolesta siihen on, niin fine. Vai onko sittenkään...?

Mitä arvostat autossasi, sitä arvostat elämässäsi. Ja perään voisin listata kymmeniä adjektiivejä, jota en kuitenkaan tee.