Tilitystä tyhjästä

Tiedättekö, mulla on maailman ihanin MIES, josta mä olen niin ylpeä ja onnellinen, ja huomenna me saamme varastettujen hetkien sijaan viettää koko päivän (ja yön?) yhdessä tekemättä yhtään mitään! Tai noniin, en mä tiedän onko Hän varsinaisesti ja virallisesti mun Mies, mutta näin mä haluan nyt ajatella ja olettaa, vaikka elämä onkin opettanut, ettei ikinä, koskaan, missään tilanteessa saa olettaa yhtään mitään. Sen sijaan huonompi juttu on, että mä olen nyt ainakin hetkellisesti hukkaamassa neuroottisen itseni jonnekin onnen huumaan, jossa kaikki asiat tuntuvat äärettömän helpoilta, itsestäänselviltä ja täysin oikeilta. Pää on tyhjänä pahoista peikoista ja peloista. Huolestuttavaa... outoa, uutta ja kummallista. Epätodellista.

Mitä nyt sitten? Miksi mä en onnistu edes keksimällä keksimään yhtä ainutta aihetta, josta tilittää? Höh.

----------

EDIT klo 22.42: Sain juuri tekstarin. Oletin sen olevan Häneltä, mutta se olikin viaton viesti vanhalta deitiltä. Kuulumisia? Hmmmm... miksi mä vieläkin tässä mietin mitä siihen vastaisin? Jotenkin tuntuu edelleen niin syylliseltä kertoa olevansa onnellinen. Ja ihan yhtä typerältä tuntuu olla vastaamatta. Noniin, sainhan mä taas jostain "kriisin" itselleni kehitettyä. Huokasu...

----------

EDIT klo 22.54: Soitin Hänelle. Yritin soittaa Hänelle. Ei vastausta. Tiedän syyn. Ei syytä huoleen, mutta olisin nyt vaan niin kovasti halunnut kuulla Hänen äänensä voidakseni todeta Hänen olevan täyttä totta. Typerä tyttö! Ahdistaa... :(. Ja huomiseen on vielä pitkä matka.

----------

EDIT klo 23.00:

Hämeen Härkä: Moi, näin monen viikon jälkeen. Mitä Sulle kuuluu?

Milla: Moi Hämeen Härkä! Luulen vihdoinkin löytäneeni Sen Oikean. Aika näyttää, mutta nyt olen onnellinen. Kuinka itselläsi on kesä sujunut?

Hämeen Härkä: Hienoa! Mulla on vaan sellaisia hengailujuttuja. Ei mitään vakavaa. Mut varmaan kun jonkun kelpuutan niin sitten. Ehkä?

Milla: Hyvää loppukesää Sulle! Toivottavasti Se Oikea osuu myös Sun kohdallesi. Pian :)

----------

EDIT klo 23.04: Tekstari Häneltä. Tiedustelu onko kaikki ok ja oliko jotain tärkeää. Tiedän etten olisi saanut soittaa. Pyysin anteeksi ja totesin kaiken olevan kunnossa, ei tärkeää. Tiedän myös, että saan soittaa aina kun siltä tuntuu. Rajoitukset ovat omiani; yritän olla kohtelias, järkevä, aikuinen ja vähän vähemmän neuroottinen. Kaikki hyvin. Väsyneen alakuloa tyhjässä talossa.